Mikä on marginaalivero?

Marginaalivero tarkoittaa sitä, kuinka suuri osa ansaitusta lisätulosta menee veroihin ja veronluonteisiin maksuihin. Käytännössä se auttaa hahmottamaan, kuinka paljon esimerkiksi palkankorotuksesta, bonuksesta tai muusta lisätulosta jää lopulta omaan käyttöön. Marginaalivero ei siis tarkoita sitä, että koko palkka verotettaisiin samalla prosentilla.

Miten marginaalivero lasketaan?

Marginaalivero lasketaan vertaamalla lisätulosta aiheutuvaa verojen ja veronluonteisten maksujen kasvua saadun lisätulon määrään. Marginaaliveroprosentti kertoo siis, kuinka suuri osa lisätulosta kuluu veroihin ja maksuihin.

Kaava on:

Marginaaliveroprosentti = (verojen ja maksujen kasvu / bruttotulojen kasvu) × 100

Jos saat esimerkiksi 100 euroa lisää tuloa ja verosi sekä laskennassa huomioitavat maksut kasvavat 40 eurolla, marginaaliveroprosentti on:

40 € / 100 € × 100 = 40 %

Tällöin 100 euron lisätulosta jää verojen ja maksujen jälkeen käteen 60 euroa.

Esimerkki on suuntaa antava, sillä todellinen marginaaliveroprosentti riippuu muun muassa tulojesi määrästä, vähennyksistä sekä siitä, mitä veroja ja maksuja laskelmassa huomioidaan.

Marginaalivero ja keskimääräinen veroprosentti – mitä eroa näillä on?

Marginaalivero ja keskimääräinen veroprosentti kertovat verotuksesta hieman eri asioita. Keskimääräinen veroprosentti kertoo, kuinka suuri osa kaikista tuloistasi menee veroihin ja huomioituihin maksuihin. Marginaalivero puolestaan kertoo, kuinka paljon seuraavasta ansaitsemastasi lisäeurosta menee veroihin ja maksuihin.

Jos vuositulosi ovat esimerkiksi 40 000 euroa ja maksat veroja sekä laskelmassa huomioituja maksuja yhteensä 8 000 euroa, keskimääräinen veroprosenttisi on 20 %. Jos taas seuraavasta 100 euron lisätulosta 40 euroa menee veroihin ja maksuihin, marginaaliveroprosenttisi on 40 %.

Korkeampi marginaaliveroprosentti ei siis tarkoita sitä, että kaikki tulosi verotettaisiin samalla korkeammalla prosentilla.

Mistä marginaaliveroprosentti muodostuu?

Marginaaliveroprosenttiin ei vaikuta vain yksi vero, vaan useiden verojen, maksujen ja vähennysten yhteisvaikutus. Suomessa ansiotulojen verotus on progressiivista, joten erityisesti tulotaso vaikuttaa siihen, kuinka suuri osa lisätulosta menee veroihin ja maksuihin.

Marginaaliveroprosenttiin vaikuttavat muun muassa:

• Vuositulot ja valtion tulovero: Valtion tuloverotus on progressiivista, joten tulojen kasvaessa myös lisätuloon kohdistuva verotus voi kiristyä.
• Kunnallisvero: Ansiotulosta maksetaan myös kunnallisveroa, jonka taso vaihtelee kunnittain.
• Kirkollisvero: Kirkkoon kuuluvilla myös kirkollisvero vaikuttaa verotukseen.
• Vähennykset: Verotuksessa tehtävät vähennykset vaikuttavat verotettavaan tuloon ja sitä kautta siihen, kuinka paljon lisätulosta maksetaan veroa.
• Veronluonteiset maksut: Marginaaliveroa koskevissa laskelmissa voidaan ottaa huomioon myös tulojen mukana muuttuvia lakisääteisiä maksuja, kuten sairausvakuutusmaksut, työeläke- ja työttömyysmaksut. 

‍

Kaikki tekijät eivät vaikuta jokaiseen verovelvolliseen samalla tavalla. Siksi marginaaliveroprosentti riippuu aina henkilön tulotasosta ja verotuksellisesta tilanteesta.

Marginaalivero 2026 – miten verotus vaikuttaa lisätuloihin

Vuonna 2026 marginaaliverolle ei ole yhtä kaikille samaa prosenttia. Sen suuruuteen vaikuttavat muun muassa tulotaso, vähennykset, kunnallisvero, mahdollinen kirkollisvero sekä laskennassa huomioitavat veronluonteiset maksut.

Veronmaksajain Keskusliiton vuoden 2026 laskelmassa esimerkiksi 50 000 euroa vuodessa ansaitsevan palkansaajan marginaaliveroprosentti on 50,4 %. Käytännössä tämä tarkoittaa, että sadan euron lisätulosta veroihin ja laskelmassa huomioituihin maksuihin menee noin 50,40 euroa ja käteen jää noin 49,60 euroa.

Luku ei kuitenkaan tarkoita, että kaikkien 50 000 euroa vuodessa ansaitsevien marginaalivero olisi täsmälleen sama. Kyse on tiettyihin oletuksiin perustuvasta esimerkistä, ja oma marginaaliveroprosentti määräytyy aina henkilökohtaisen verotustilanteen perusteella.

Miten marginaalivero vaikuttaa palkankorotukseen ja bonukseen?

Palkankorotus tai bonus kasvattaa bruttotuloja, mutta koko summa ei jää käteen. Osa lisätulosta menee veroihin ja veronluonteisiin maksuihin marginaaliveroprosentin mukaisesti.

Jos saat esimerkiksi 100 euroa lisää palkkaa ja marginaaliveroprosenttisi on 40 %, veroihin ja maksuihin menee noin 40 euroa. Käteen jää tällöin noin 60 euroa.

Palkankorotuksen tai bonuksen vaikutus nettotuloihin voi siis olla huomattavasti bruttosummaa pienempi. Marginaaliveroprosentti voi myös muuttua tulojen kasvaessa esimerkiksi progressiivisen verotuksen tai tulotasoon sidottujen vähennysten vuoksi.

Onko marginaalivero sama asia kuin verokortin lisäprosentti?

Marginaalivero ja verokortin lisäprosentti eivät tarkoita samaa asiaa.

Marginaalivero kertoo, kuinka paljon verot ja laskelmassa huomioidut maksut kasvavat tulojen kasvaessa. Se kuvaa siis sitä, kuinka suuri osa lisätulosta menee kokonaisuudessaan veroihin ja maksuihin.

Verokortin lisäprosentti puolestaan liittyy ennakonpidätykseen. Sitä käytetään silloin, kun verokortille merkitty tuloraja ylittyy eikä uutta verokorttia ole otettu käyttöön. Tulorajaan asti palkasta pidätetään veroa perusprosentin mukaan ja sen ylittävästä osasta lisäprosentin mukaan.

Verokortin lisäprosentti ei siis sellaisenaan kerro omaa marginaaliveroprosenttiasi.

Miten oman marginaaliveron voi selvittää?

Omaa marginaaliveroa voi arvioida vertaamalla, kuinka paljon verot ja veronluonteiset maksut kasvavat tulojen kasvaessa. Jos esimerkiksi 100 euron lisätulo kasvattaa veroja ja maksuja 40 eurolla, marginaaliveroprosentti on noin 40 %.

Arvioinnissa voi hyödyntää esimerkiksi Veronmaksajain Keskusliiton laskelmia, joissa marginaaliveroprosentteja esitetään eri tulotasoille. Verohallinnon veroprosenttilaskurilla voi puolestaan tarkastella, miten omien tulojen muuttaminen vaikuttaa arvioituun verotukseen. 

On hyvä huomioida, että oma marginaaliveroprosentti riippuu kuitenkin lopulta henkilökohtaisesta verotustilanteestasi – kuten tulojen määrästä, vähennyksistä, kotikunnasta ja mahdollisesta kirkollisverosta. Siksi valmiit taulukot ja laskelmat ovat ennen kaikkea suuntaa-antavia.

Tarkista veroprosenttisi Verohallinnon laskurilla.

Marginaalivero ja ALV:n marginaaliverotus – mitä eroa näillä on?

Marginaaliveroa ei pidä sekoittaa arvonlisäveron marginaaliverotukseen. Marginaalivero liittyy ansiotulojen verotukseen ja kertoo, kuinka suuri osa lisätulosta menee veroihin ja maksuihin. ALV:n marginaaliverotus taas viittaa tietyissä tilanteissa käytettävään arvonlisäveron laskentatapaan.

ALV:n marginaaliverotusta voidaan tietyin edellytyksin soveltaa esimerkiksi käytettyjen tavaroiden jälleenmyyntiin. Tällöin arvonlisäveroa ei lasketa koko myyntihinnasta, vaan jälleenmyyjän voittomarginaalista eli myynti- ja ostohinnan erotuksesta. Lue lisää marginaaliverotusmenettelystä Verohallinnon ohjeesta.

Lue myös: Mikä on arvonlisävero?

Usein kysytyt kysymykset marginaaliverosta

Mitä tarkoittaa marginaalivero?
Marginaalivero kertoo, kuinka suuri osa ansaitusta lisätulosta menee veroihin ja laskennassa huomioitaviin maksuihin. Se kertoo siis, kuinka paljon lisätulosta jää verojen jälkeen käteen.

Koskeeko korkeampi marginaalivero koko palkkaa?
Ei. Marginaalivero kuvaa lisätulon verotusta, eikä tarkoita, että koko palkka verotettaisiin samalla korkeammalla prosentilla.

Onko marginaalivero sama kuin verokortin lisäprosentti?
Ei ole. Verokortin lisäprosenttia käytetään ennakonpidätyksessä tulorajan ylittyessä, kun taas marginaalivero kuvaa lisätulon todellista verovaikutusta.

Onko marginaalivero kaikille sama vuonna 2026?
Ei. Marginaaliveroprosenttiin vaikuttavat esimerkiksi tulotaso, vähennykset, kunnallisvero, mahdollinen kirkollisvero ja laskennassa huomioitavat maksut.

Mitä marginaalivero tarkoittaa arvonlisäverotuksessa?
Arvonlisäverotuksessa puhutaan erikseen marginaaliverotuksesta. Sitä voidaan tietyin edellytyksin soveltaa esimerkiksi käytettyjen tavaroiden jälleenmyyntiin, jolloin ALV lasketaan voittomarginaalista eikä koko myyntihinnasta.

Tutustu myös muihin yrittäjän talouden oppaisiimme.

‍