Looks like you're visiting from {country}...
Switch to our {language} site for local pricing and products
Kauppiaan Näkemykset

This is a div block with a Webflow interaction that will be triggered when the heading is in the view.
Arvonlisävero eli ALV on kulutusvero, joka lisätään useimpien tuotteiden ja palveluiden hintaan. Yritys perii veron ostajalta myynnin yhteydessä ja tilittää sen Verohallinnolle.
Yrittäjälle ALV on tärkeä osa hinnoittelua, laskutusta ja kirjanpitoa, minkä vuoksi myös verokantojen muutokset, kuten yleisen ALV-kannan nousu 25,5 prosenttiin vuonna 2024, vaikuttavat suoraan yrityksen arkeen.
Arvonlisävero tarkoittaa kulutusveroa, joka lisätään tuotteiden ja palveluiden hintaan ja jonka lopullinen ostaja maksaa osana ostosta. Se ei siis ole yrityksen tuloksesta tai voitosta maksettava vero.
Jos tuotteen veroton hinta on esimerkiksi 100 euroa ja siihen sovelletaan 25,5 prosentin arvonlisäverokantaa, arvonlisäveron määrä on 25,50 euroa ja verollinen hinta 125,50 euroa. Kuluttajakaupassa arvonlisävero sisältyy asiakkaalle ilmoitettavaan hintaan, kun taas yritysten välisessä kaupassa hinnat ilmoitetaan usein verottomina ja arvonlisävero lisätään erikseen.
Yrittäjän näkökulmasta tämä tarkoittaa, että arvonlisävero on huomioitava jo tuotteiden ja palveluiden hinnoittelussa. Yrityksen on tiedettävä, mitä verokantaa kuhunkin myyntiin sovelletaan ja kuinka suuri osa asiakkaan maksamasta hinnasta on arvonlisäveroa.
Yrityksen tehtävänä on myös huolehtia arvonlisäveron ilmoittamisesta ja tilittämisestä Verohallinnolle. Asiakkaalta peritty arvonlisävero ei siis ole yrityksen omaa tuloa.
Uuden yrittäjän kannattaa huomioida arvonlisäveroon liittyen ainakin seuraavat asiat:
Lue myös: Oman yrityksen perustaminen: Kattava opas vaihe vaiheelta
Arvonlisäveron maksaa käytännössä tuotteen tai palvelun lopullinen ostaja osana hintaa. Yritys puolestaan kerää arvonlisäveron myynnin yhteydessä ja huolehtii sen ilmoittamisesta ja tilittämisestä Verohallinnolle.
Arvonlisäverotuksessa verovelvollinen on yleensä tuotteen tai palvelun myyjä. Joissakin tilanteissa käytetään kuitenkin käännettyä verovelvollisuutta, jolloin veron ilmoittamisesta ja maksamisesta vastaa myyjän sijaan ostaja. Käännettyä verovelvollisuutta sovelletaan Suomessa esimerkiksi tietyissä rakennusalan palveluissa sekä romun ja jätealan kaupassa.
Mikä on yleinen arvonlisävero ja mitä verokantoja Suomessa on?
Kaikkiin tuotteisiin ja palveluihin ei sovelleta samaa arvonlisäverokantaa. Suomessa on tällä hetkellä kolme varsinaista arvonlisäverokantaa: 25,5 %, 13,5 % ja 10 %. Näistä 25,5 % on niin sanottu yleinen arvonlisäverokanta, jota sovelletaan suurimpaan osaan tuotteista ja palveluista. Tietyissä tilanteissa myyntiin voidaan soveltaa myös nollaverokantaa, ja osa toiminnasta on kokonaan arvonlisäverotonta.
Yleinen arvonlisäverokanta nousi Suomessa 24 prosentista 25,5 prosenttiin 1.9.2024. Muutoksesta voit lukea lisää artikkelistamme ”Yleisen arvonlisäverokannan muutos 2024”.
Nollaverokannan alaisessa myynnissä myynnin arvonlisävero on 0 %, mutta yritys voi silti vähentää toimintaan liittyviin hankintoihin sisältyvän arvonlisäveron. Nollaverokannan alaista toimintaa on esimerkiksi tavaroiden ja palveluiden kansainvälinen kauppa.
Arvonlisäverottomassa toiminnassa myynnistä ei peritä arvonlisäveroa, joten tällaisesta toiminnasta ei yleensä tarvitse rekisteröityä ALV-velvolliseksi. Jos yritys ei ole ALV-rekisterissä, se ei kuitenkaan myöskään voi laskuttaa myyntejä arvonlisäverollisina tai vähentää ostojen arvonlisäveroa. Arvonlisäverottomia ovat esimerkiksi tietyt terveyden- ja sairaanhoitopalvelut, sosiaalihuoltopalvelut sekä rahoitus- ja vakuutuspalvelut.
Negatiivinen arvonlisävero tarkoittaa tilannetta, jossa yrityksellä on verokaudelta enemmän vähennettävää arvonlisäveroa kuin maksettavaa arvonlisäveroa. Näin voi käydä esimerkiksi silloin, kun yritys tekee suuria investointeja tai hankintoja.
Esimerkiksi jos yrityksen ostoihin sisältyy verokaudella 500 euroa vähennettävää arvonlisäveroa ja myynneistä kertyy 300 euroa maksettavaa arvonlisäveroa, erotus on 200 euroa yrityksen hyväksi.
Yritys ilmoittaa myyntien ja ostojen arvonlisäverot normaalisti arvonlisäveroilmoituksella OmaVerossa. Jos ilmoituksen perusteella arvonlisäveroa jää palautettavaksi, Verohallinto käsittelee palautuksen ja maksaa sen yritykselle. Jos yrityksellä on erääntyneitä veroja tai muita Verohallinnon perittäviä saatavia, palautusta voidaan käyttää ensin niiden maksamiseen.
Kun arvonlisäverokanta muuttuu, muutos täytyy huomioida myös kassajärjestelmässä. Tuotteille ja palveluille määritellyt verokannat on päivitettävä, jotta myynti, kuitit ja raportointi käyttävät oikeita ALV-tietoja.
Käytännössä muutos voi tarkoittaa sitä, että tuotteille ja palveluille määritellyt verokannat täytyy päivittää järjestelmään ja samalla tarkistaa, vaikuttaako muutos myös myyntihintoihin. Jos yritys myy eri verokantojen alaisia tuotteita tai palveluita, muutokset on tärkeää kohdistaa oikein, jotta esimerkiksi kuitit, myyntiraportit ja kirjanpitoon siirtyvät tiedot pysyvät ajan tasalla.
Nykyaikaisissa digitaalisissa kassajärjestelmissä verokantojen päivittäminen on yleensä suoraviivaista. Vuoden 2024 ALV-muutos osoitti kuitenkin, että vanhemmissa järjestelmissä muutokset voivat aiheuttaa teknisiä haasteita. Kun yleinen arvonlisäverokanta nousi 24 prosentista 25,5 prosenttiin, kaikki kassajärjestelmät eivät olleet teknisesti valmiita käsittelemään desimaalimuotoista verokantaa.
Nykyaikaisissa kassajärjestelmissä verokantoja ja hintoja voidaan yleensä päivittää suoraan järjestelmään ilman laajoja teknisiä muutoksia. Myös Flatpayn kassajärjestelmässä sekä verokantojen että hintojen päivittäminen hoituu muutamalla klikkauksella, ja kassajärjestelmään integroitu Flatpayn maksupääte auttaa pitämään korttimaksamisen ja kassajärjestelmän tiedot osana samaa kokonaisuutta.
Mikä on arvonlisäveron alaraja Suomessa?
Arvonlisäverovelvollisuuden vähäisen toiminnan liikevaihtoraja on Suomessa 20 000 euroa. Yrityksen ei yleensä tarvitse rekisteröityä ALV-velvolliseksi, jos sen liikevaihto on sekä kuluvana että edellisenä kalenterivuonna enintään 20 000 euroa.
Milloin arvonlisävero pitää maksaa?
Arvonlisäveron ilmoitus- ja maksuaikataulu riippuu yrityksen verokaudesta. Tavallisesti verokausi on kuukausi, mutta pienemmät yritykset voivat tietyin ehdoin hakea neljännesvuosittaista tai vuosittaista verokautta. Tarkat maksupäivät kullekin verokaudelle löydät Verohallinnon sivuilta.
Voiko arvonlisäveron saada takaisin?
Yritys voi yleensä vähentää liiketoimintaansa varten tekemiensä vähennyskelpoisten hankintojen arvonlisäveron myynneistä maksettavasta arvonlisäverosta. Jos vähennettävää arvonlisäveroa on verokaudella enemmän kuin maksettavaa arvonlisäveroa, erotus voidaan palauttaa yritykselle.
Mikä ero on arvonlisäverolla ja verolla yleensä?
Arvonlisävero on yksi verolaji muiden joukossa. Se on välillinen kulutusvero, joka kohdistuu tuotteiden ja palveluiden ostamiseen ja jonka lopullinen ostaja maksaa osana hintaa. Esimerkiksi tulovero taas on suora vero, jota maksetaan verotettavan tulon perusteella.
Mikä on ALV englanniksi?
Arvonlisävero on englanniksi value-added tax, josta käytetään lyhennettä VAT. Esimerkiksi suomalainen ALV 25,5 % voidaan englanniksi ilmaista muodossa VAT 25.5% tai 25.5% VAT.
Miten arvonlisävero näkyy kuitissa tai laskussa?
Arvonlisäveron tiedot tulee ilmoittaa kuitissa tai laskussa asianmukaisesti. Laskulla ilmoitetaan esimerkiksi sovellettava arvonlisäverokanta, veroton hinta eli veron peruste sekä suoritettavan arvonlisäveron määrä. Jos samalla laskulla on eri verokantojen alaista myyntiä, tiedot eritellään verokannoittain.
Mitä tapahtuu, jos en ilmoita arvonlisäveroa ajoissa?
Jos arvonlisäveroilmoitus annetaan määräpäivän jälkeen, siitä määrätään myöhästymismaksu. Jos itse arvonlisävero maksetaan eräpäivän jälkeen, maksettavaksi tulee lisäksi viivästyskorkoa. Viivästyskorkoa kertyy eräpäivää seuraavasta päivästä maksupäivään asti.
Vastaanota maksuja milloin ja missä tahansa, mille tahansa yritykselle
Kolme ratkaisua, jotka on suunniteltu maksamiseen.